Cafe Pispala - Ihana Brunssi

Karattiin pari viikonloppua sitten Tampereelle viettämään yhteistä aikaa. Yövyttiin yksi yö keskustassa, käytiin brunssilla, illallisella ja lokoiltiin hotellihuoneessa aamutakit päällä tekemättä mitään järkevää. Tällaiset ”getawayt” ovat ihanaa vaihtelua perinteisiin viikonloppuihin.

Meillä tulee käytyä näin alkuvuodesta useammin brunsseilla kuin muulloin – huomennakin ollaan menossa. Kesällä kokkaan mielelläni brunssin itse ja nautin sen omalla terassilla. Jotenkin tämä alkuvuosi ja kevään odotus aktivoi nautiskelemaan herkuttelusta – sisätiloissa.

Cafe Pispala – Ihana Brunssi

Selasin Tampereen brunssitarjontaa pitkään, kunnes eteen osui Cafe Pispala. Pannukakkuja ja erilaisia brunssitarjottimia – ei noutopöytää. Jes tämä se on! Pispalan alue itsessään pitää mainita. Kuinka ihastuttavia puutaloja ja kylätunnelmaa.

Pidän ja en pidä noutopöydistä. Noutopöydissä ruoka ei ole ikinä yhtä tuoretta ja kaunista, kuin silloin kun se tuodaan suoraan eteesi tarjottimella. Noutopöydässä syö helposti liikaa (ainakin minä syön). Noutopöydässä tosin on usein enemmän valinnanvaraa. Jos mietit saatko mahan täyteen Pispalan brunssilla, voin kertoa, että kyllä saat!

Cafe Pispalan menu koostuu erilaisista ”tarjottimista”. Voit syödä kevyemmin continental tyyliin tai tuhdimmin vaikka frittikanaa pannukakkujen kanssa. Me pysyttelimme keskivaiheilla ja ähky tuli. Tilasimme pannukakkuja tottakai. Ne olivat isoja, meheviä ja kuohkeita. Lisäsimme annokseen vielä mustikoita – suosittelen.

Rakkaani tilasi pannukakkunsa munakokkelin ja pekonin kanssa. Itse valitsin tarjottimen joka koostui pannukakuista, hedelmistä, skonsseista, kakkupalasta, parfait-tyylisestä jogurttimaljasta, mehusta ja kahvista. Parasta tässä kaikessa oli pannukakut. Saimme mahamme niin täyteen, että jätimme lounaan välistä. Tampereen reissulta parhaiten jäi mieleen tämä brunssi ja siksi siitä halusin teillekin vinkata.

Suosittelen tekemään varauksen (viikonloppu) brunssille Pispalaan. Kahvila oli aivan täynnä, kun pääsimme sinne. Onneksi olin varannut ikkunapöydän meille ja siitä pidettiin huolta, että sellaisen saimme. Lähtiessä pälyilin ympärilleni ja huomasin lumeen hautautuneen terassin. Pakko tulla kesällä uudestaan.